keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Demokratia, aikamme kirous

Jos maailmankaikkeudessa ei ole tietoisuutta, ei kaikkeudella eikä sen osatekijöillä ole mitään arvoa. Jos on olemassa tiedostavaa tietoisuutta, arvon voi määrittää vain tietoisuus itse itsensä kautta. Kutsuttakoon tietoista yksikköä nimellä ihminen. Jos ihminen edustaa maailmankaikkeudessa kauneinta viisautta ja korkeinta älykkyyttä, Jumalaa ei ole, koska Jumala ei voi olla sokea ja avuton avaruuden piste, hetken välkehtivä humpuukin orja ja ajopuu.

Paras maallinen valtiojohtaja on Jumalaa pelkäävä, epädemokraattinen, vahva ja oikeamielinen, joka ei ihmisten suosiota ja mielipiteitä seuraa. Tästä seuraa ennalta-arvattavuus, turvallisuus, vakaus ja luotettavuus. Demokratia ei kertakaikkiaan toimi, koska enemmistö ei ole viisaus, pieni esimerkki:

Enemmistö suomalaisista tunnustautuu feministeiksi äänestyskäyttäytymisenkin perusteella. Elämä alkaa hedelmöittymisestä. Tällöin on koossa ihmisen koko informaatio järjestäytyneessä muodossa.  Jos ihminen on arvokas ja merkityksellinen, jokaisen arvo on täsmälleen sama hedelmöittymisestä kuolemaan. Kuulin feministiltä, että abortissa ihminen tapetaan ei toivottuna. Samalla perusteella kiusaaja saisi tappaa kiusatun. Miksi kaikkein heikoin ja avuttomin on kiusatuin? Kukaan ihminen ei ole ei toivottu paitsi henkilön mielestä, joka on tunnevammainen ja vain itseään rakastava. Ihmisen arvo ei määräydy muiden arvostuksesta tai muiden hyväksynnästä vaan yksilön omasta olemassaolosta. Jos joku on julma toista kohtaan, pahaa ihmistä täytyy rangaista, eikä niin kuin feministisessä maailmassa, jossa kaltoin kohdeltu yritetään tuhota tai muuttaa sellaiseksi, että miellyttäisi kiusaajia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti